Intertekstit maalaustaiteeseen, taidehistoriaan ja teoreettinen ajattelu on monelta osin tärkeämpää työskentelyssä kuin tekniikka ja ulkoasulla miellyttäminen. Teokset ovat puhdasta ajatusta, teoksiin liittettävät tekstit ovat pohja työskentelylle.

    

Suhteeni kuvataiteeseen on tutkimuksenomaista kuten kirjailija tai filosofi tutkii aihettaan.  Teokset ovat monikerroksisia, pinnallisella tarkastelulla työ voi vaikuttaa yksinkertaiselta, kierrättäminen, materiaalin valinta ja aihepiirit luovat tulkinnan joka toistaa maailmankuvaa jatkuvasta muutoksesta vain ideat ovat pysyviä. Ideat näkyvät intertekstuaalisuutena kaunotaiteista. Teoksia lukiessa erottelee erilaisuudet ja samanlaisuudet kuvien sekä teorioiden välillä,  historiasta tulee nykypäivää.

 

Materiaalien kierrättäminen työstä toiseen ja kierrättysmateriaalien käyttäminen töissä eettinen ja moraalinen kannanotto. Noudatan ajatusta myös analysoidessani muiden teoksia, arvotan teoksien “hyvyyttä”. Subjektiivisuus ja objektiivisuuden raja hämärtyy taiteessa, yleisesesti. Arvostan itsekriittisyyttä, työhön panostetua aikaa ja ajatusta. Teokset ovat syvällisesti aattellisia, yhteiskuntakriittisiä, diskursiivisiä.